torstai 10. marraskuuta 2016

aikani aviossa

Avioitumiseni jälkeen on tapahtunut paljon. Muutin Suomeen, Turun linnaan, aviopuolisoni Juhanan kanssa. Saavuimme Turkuun, jouluaattona vuonna 1562. Huomasin heti, että Suomessa oli kovin kylmää ja karua. Ihmisiä oli hyvin vähän ja sivistys oli alkukantaista. Halusin tehdä linnastamme kodin perheellmme ja tuoda sinne myös omaa sivistys- ja kulttuuriperintöäni.Uusimmekin linnan arkkitehtuurin silmääni miellyttäväksi. Olen aina pitänyt renessanssin kulttuurista ja sen ideologiaa tiedon arvostuksesta. Haluaisinkin tuoda renessanssin taidetta ja loistoa linnan saleihin, jotta voimme kutsua ihmisiä juhlimaan kanssamme ilman, että linna karua ulkomuotoa tarvitsisin hävetä. Moniakaan juhlia emme kuitenkaan ehtineet järjestää…


Kaupunkilaiset ottivat minut avosylin vastaan, vaikka en supisuomalainen olekaan. Kuvitelkaa, tämän maan kansalaiset eivät edes tunteneet haarukkaa ennen saapumistani. En voi ymmärtää. Suomi jää muutenkin hyväksi kakkoseksi Puolalle, linnassa ei edes työskentele kuin muutama ihminen. Siihen tuli kuitenkin muutos. Palkkasin linnaan melkein saman tien lähes 600 työntekijää

Linnassa oli myös kauhean kylmä sinne saapuessamme. Juhana lupasi muuttaa asian ja päätimmekin ostaa Flanderista uusia hienoja seinävaatteita, jotka kirjailtaisiin tyylikkäin kuvioin. Ne antaisivat sopivasti lämpöä, eristäessään linnan seinistä hohkaavaa kylmyyttä. Ja tiedämmehän me kaikki, ettei kylmä ole hyväksi iholle ja paksuihin vaatekerroksiin pukeutuminen saa hienommankin naisen näyttämään , noh, suurelta


Kuluneen vuoden aikana Juhanan ja isäni, Puolan kuninkaan välit ovat kiristyivät huomattavasti. Hänen yksityinen ulkopolitiikkansa on myös lisännyt kiistaa hänen ja Kuningas Eerikin välillä, eikä tulevaisuus näyttänyt kovin valoisalta. Juhana kun oli kuitenkin vain herttua, Eerikin ollessa Ruotsin kuningas. Kiistat johtivat lopulta valtiopäivien jälkeen sotaan mieheni ja hänen veljensä välillä.


Valtiopäivillä Juhana tuomittiin menettämään henkensä, oikeutensa kruunuun ja maansa. Mieheni kuitenkin piti Turussa Heikin messuilla 16. kesäkuuta 1563 voimakkaan puheen,  tuomiten Eerikin molemmat sisä- ja ulkopolitiikan ja sai näin rahvaan väen puolelleen. Miehiä kertyi Turusta vain1200 miestä, jotka kuningas löi helposti ja valtasi Turun ampuen linnaamme tykeillä. 


Jouduimme kuitenkin antautumaan. Olot linnassa alkoivat olla jo niin tukalat ja varmuus häviötä olla totta. Antauduimme molemmat jaa Eerik vangitsi meidät, vieden linnastamme samalla kaikki arvoesineet ja taidekalleudet jotka olimme ehtineet kerätä itsellemme. Matka kohti Tukholmaa on alkanut, katsotaan nyt kauanko tässä kestää vai pääsemmekö perille koskaan…


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti