Nykypäivänä taide ei enää Suomessa yhtä selvästi, se voi johtua siitä että minun jälkeeni on ollut niin monta erilaista taidekautta, joten ne ovat omalla tavallaan sekoittuneet yhteen. Olen kuullut, että nuoret opiskelevat koulussa taidetta ja taidehistoriaa, omaan korvaani se kuulostaa mielenkiintoiselta.
Olen myös kuullut, että taide on hyvin abstraktia eikä taiteessa enää kuvata nykypäivän suuria tapahtumia. Tietooni on kantautunut myös ennenkuulumaton keksintö, valokuvaus. Valokuvaus kuulostaa hyvinkin kätevältä tilanteiden ikuistamiseen, sillä onhan paljon tehokkaampaa ikuistaa tilanne napin painalluksella kuin maalaamalla. Valokuvauksella onkin ehkä korvattu nykypäivän esittävä taide. Olen kuitenkin onnellinen, että elin omalla ajallani, sillä mielestäni maalaaminen on kuitenkin jollain tapaa arvokkaampaa kuin valokuvaaminen. Kuviahan voivat ottaa kaikki, mutta muotokuvien maalaamiseen tarvitaan taitoa.
Suomen pääkaupunki on siirretty Helsinkiin. Olen kuullut, että Helsingissä on kaksikin taidemuseota, Ateneum ja Kiasma. Itse arvostan Ateneumia enemmän, sillä onhan siellä vanhoja ja arvokkaita maalauksia. Mielestäni Kiasman taide on sekavaa ja liian tulkittavaa. Miksei taulun sanomaa voi laittaa suoraan näkyville itse kuvaan, vaan se pitää itse etsiä? Kenellä sellaiseen on nykyään aikaa, kun muutenkin ihmiset juoksevat kiireessä paikasta toiseen.
Onneksi elin omana hyvänä aikanani, kun asiat vielä olivat sitä miltä näyttivät.
Helene Schjerfbeck- Toipilas
Mona Hatoum
Jani Leinonen- tottelemattomuuskoul
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti